Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

SANANLASKUJA SÄÄSTÄ JA SÄÄENTEITÄ

_______________________________________________________________________

 

 

 

Vanha kansa ennusti säätä tulkitsemalla luonnon merkkejä ja talletti ne sitten sananlaskujen muotoon. Sivulla esiintyy häiriöitä fonteissa ja muotoilussa, mikä johtuu useasta aikaisemmasta julkaisuympäristöstä.

 
  • Ei kaakko kauan tuule.
  • Länsi taivaan luuta.
  • Musta pilvi peljättävi, savenkarvainen satavi. 

  • Suojan sumu iltasella.
  • Pakkanen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta.
  • Kun ojakonnat kurnuttaa, silloin tuleepi sade.
  • Poutaa pilvi pohjoisella, jäätä jänkä luotehella.
  • Kun pakkanen paukkuu, niin se pian kuolee.

 

  • Kun metsä mustenee, tulee suoja.
  • Kun aamulla karjan kynteen sataa, niin sade lakkaa puoliltapäivin.
  • Kun linnunrata on kirkas, tulee kylmä, kun se on himmeä ja siinä on himmeitä kohtia, tulee suoja tai lumisadetta.
  • Kun heinäsirkka sirisee, tulee pouta.
  • Kun hämähäkit sateella kutovat ja työskentelevät vilkkaasti, tulee kohta pouta.

 

  • Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
  • Ei sää sääreen tartu.
  • Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat.
  • Kun ei kylmä kynttelinä, eikä palele Paavalina, niin on halla heinäkuussa, takatalvi keskellä kesää.
  • Jos syystuuli pyörii myötäpäivään ja äljähtää pohjoiseen, silloin tulee talvi äkkiä.

 

  • Jos tyynellä lumi pöllähtelee puiden oksilta, niin silloin nousee hirmuinen tuisku.
  • Jos Jyrin yönä kylmää, kylmää neljäkymmentä yötä sulaan maahan.
  • Jos Vappuna on hyvä sää ja suvituuli, tulee lämmin kesä.
  • Sateen edellä kuikka huutaa.
  • Kun revontulet palaa korkealla taivaalla, tulee tuisku.

 

  • Kun revontulet leiskuvat metsänrajassa, tulee pakkanen.
  • Tuiskuinen talvi tietää sateista kesää.
  • Ompas kuin myrskynmerkki allakan reunassa.
  • Minkä verran on talvipäivänä (14.10) lehtiä puussa, sen verran on suvipäivänä (14.4) lunta maassa.
  • Kun ei pidä Liisa liukkaita eikä Kaisa kaljamia, niin ei ole hyvä laipävuosi tulevana vuonna.

 

  • Minkälaista ilmaa on Klemetin päivänä (23.11), sellaista on Matin päivään asti.
  • Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois viepi.
  • Uusi lumi on vanhan lumen surma.
  • Jos ei maalis maata näytä, niin ei huhtikaan humauta.
  • Jouluna jos on kesä, niin pääsiäisenä on talvi.

 

  • Jouluna on kolmasosa talven lumesta satanut.
  • Joulu on juhlista jaloin ja pääsiäinen pyhistä paras.
  • Antti joulun aloittaa, Tuomas tupaan taluttaa.
  • Aatto joulusta paras, iltapuoli laskiaisesta.
  • Jos tuuli käy juhannusyönä, saadaan sinä suvena vähän mansikoita.

 

  • Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän.
  • Kynttelinä kynnet syötiin, laskiaisena sorkat, juhannusaattona velli.
  • Kun juhannuskokosta napa kaatuu, viedään sinä vuonna talosta tytär.
  • Juhannukseen asti päivä pitää isäntäin puolta, mutta juhannuksesta alkaen se pitää renkien puolta.
  • Joka ei joudu jouluna, se ei pääse pääsiäisenä, ei lappase helluntaina, eikä juokse juhannuksena.

 

  • Juoksemalla juhannusyönä alasti kolmasti ruishalmeen ympäri, näkee pirun.
  • Jos juhannusaattona tuulee, ei tule puolukoita sinä vuonna.
  • Jokainen jouluksensa, köyhäkin köyriksensä.
  • Joulu tulee, juosta pittää, ennättää sitä kävellä köyrinäkin.
  • Jos on Urpona turkki päällä, niin kesällä on paita päällä.

 

  • Jos on Urpona paita päällä, niin kesällä on turkki päällä.
  • Urpona kylvetään uudella vastalla.
  • Kun tuomi kukkii, niin lahna kutee.
  • Kun koivu siementää, niin seitsemän viikon päästä sataa lunta.
  • Kun koivu siementää, niin yhdeksän viikon päästä sataa lunta.

 

  • Jos Jälki-Maariana sataa, niin sataa koko syksyn.
  • Pihlaja ei kahta taakkaa kanna.
  • Sataa kuin Esterin perseestä.
  • Samulin päivän jälkeisestä myrskystä on yhdeksän viikkoa talven tuloon.
  • Pärttylin päivä on vanhastaan ensimmäinen syksypäivä.

 

  • Mikä pisti Pertun päähän, teki mustikan mustaksi, teki yön pimeäksi, toipa pellolle kokkosen, toipa tulta tupahan.
  • Pääskyjen päivien viipyminen Pärttylin jälkeen kertoo, kuinka monta viikkoa keyrin jälkeen on talveen.
  • Musta pilvi peljättävi, savenkarvainen satavi.
  • Musta pilvi murjottaa, harmaa pilvi sataa.
  • Minkälainen ilma on syyskuun ensimmäisenä päivänä, niin semmonen ilma on koko syyskuun.

 

  • Mikkeli riihen lukitsee.
  • Kun syksyllä sulaan maahan lumen sataa, mutta maakivet ovat sulana, se lumi sulaa vielä pois.
  • Simo siltoja rakentaa.
  • Antti aisalla ajaa.
  • Martti maita vahvistaa.

 

  • Nikolaus nivoo kiinni.
  • Jos kesää on kekriin, on syksyä jouluun.
  • Kesällä ei kerkiä, eikä talvella tarkene.
  • Joka kesän kuokkii, sitä Jumala talvella ruokkii.
  • Ei kesällä talvea ajatella.

 

  • Vilu viljan kasvattaa, lämpöinen terän tekee.
  • Missä puimista, siellä syömistä.
  • Mikkelinä akat pirttiin ja nauriit kuoppaan.
  • Mikkelinä pässi syödään.
  • Minkälaista säätä Mikkelinä, sellaista säätä on kekriin.

 

  • Jos Mikkelinä on lehdet lähteneet puista, niin seuraavana keväänä Yrjön päivänä on kesä.
  • Ruis kasvaa, kun isännät on kekrinä humalassa.
  • Jos ei talvi tule lokakuussa, niin ei se tule marraskuussakaan.
  • Tuuloo, kuin Jäppisen naimavuonna.
  • Jos on usva uunnavuonna, niin on halla heinäkuussa.

 

  • Jos on lauhaa uunnavuonna ja tammikuussa, silloin helmi heilahtaa.
  • Tammikuun tasaset ilmat maaliskuussa maksetaan.
  • Talvenselkä taittuu Heikin päivänä.
  • Jos on Heikkinä suojaa, silloin tulee hyvä viljavuosi ja poutainen kesä.
  • Sipin päivän tuisku tiesi hyvää tuulta kaskenpolttoon.

 

  • Suojasää Sipin päivänä tietää hyvää ja aikaista kevättä, sekä hyvää munavuotta.
  • Lumentulo Sipin päivänä on sen merkki, että talven lumesta on satanut vasta puolet.
  • Idän ilmat ilkeämmät, pohjan pakkaset pahemmat.
  • Suoja pyryn perästä, paha ilma pakkasesta.
  • Hillavuosi hallavuosi.

 

  • Iltapihti Matilta, aamupihti Maarialta.
  • Jos kissa piehtaroepi, niin sae tulloo.
  • Jyrkinä jyräys kuuluu kalamiehen kattilasta.
  • Järvellä oli kahenlaista tuulta. Toinen nosti hamehia ja toinen löi lunta vittuun.
  • Laurilta laumaan, Perttulilta pois.

 

  • Mitä on Maariana malolla, sitä on Vappuna vaolla.
  • Mustasta ukkonen kuuluu, savenkarvanen satavi.
  • Oraasta se touko tunnetaan.
  • Perttulilta pihti nosta, Maarialta maahan laske.
  • Kun oisi aina kesä, ja kesällä pyhä ja lämmin.

 

  • Ei tähkätöntä juhannusta eikä jyvätöntä Jaakkoa.
  • Kuka tyynellä makkoa, se tuulella soutaa.
  • Jos on pirttipääsiäinen, niin on paita helluntaina.
  • Kirkas pääsiäisaamu on poutakesän enne, mutta jos aurinko nousee pilven läpi, niin tulee sekava vuosi.
  • Ei lumetta lämpene.

 

  • Ennen kurki kuolee, kuin suo sulaksi pääsee.
  • Ei lumet jäitä jätä.
  • Se mies ei heiniä tie, joka pilviä kahtoo.
  • Liisan liukkaat tiesi hyvää leipävuotta.
  • Jouluyön tähtitaivas tiesi hyvää sieni- ja marjavuotta.

 

  • Keseä köyriin, syksyä jouluun, joulusta talvi taksahtaa.
  • Hermannista heinään.
  • Joelista jo juosten heinälle.
  • Jaakko viskaa kylmän kiven järveen.

    SÄÄENTEITÄ

    • Luonnon ilmiöista valtavin oli ukkonen. Se sai aikansa siitä, kun Rumahenki ja Ukkonen tappelivat. Rumahenki yritti mennä piiloon savupiippuihin ja onttoihin honkiin. Silloin Ukkonen sinkautti tulinuolensa niihin ja sinkautti puut säpäleiksi.
    • Kukaan ei saanut ukkosta kostamatta pilkata. Kun ukkonen nousi, silloin kipaistiin heinäpellolta pirttiin, suljettiin savupellit ja ikkunat. Istuttiin hiljaa nurkassa ja kiellettiin lapsia meluamasta.
    • Ukkosta seurasi aina sde.

     

    • Satenkaari imi järvestä vettä, jotta voipi kohta höksäyttää maassakulkijan niskaan.
    • Sateen edellä kuikka huuteli järvenselällä ja palokärki ruikuteli “mamman piikaa”.
    • Säiden kylmeneminen tuntui nilkkasärkynä, käsivarsien pakotuksena ja niskakipuna.

     

    • Säiden ennustaminen perustui puolivuotiskiertoon, millainen talvi -sellainen kesä.
    • Tuulispää, eli pirunpuuska pyörähteli milloin myötä-, milloin vastapäivään. Kun se kiersi vastapäivään, kiersi se lämpimiksi säiksi.
    • Kun seisioi tyynen järven rannalla ja vesi losahteli rantakivissä, silloin rannat kääntyivät ja rupesi tuulemaan.

     

    • Pitkät vaahtojonot järvenselällä tiesivät pitkäaikaisia tuulia.
    • Mustikan värinen iltarusko oli varma huonon sään ennusmerkki.
    • Pitkäaikainen sade lakkasi, kun pilvet rupesivat repeilemään tuulen alapuolelta.

     

    • Kun väsytti, säät muuttuivat raskaiksi.

 

Pappanetti -menossa mukana jo vuodesta 2003!
©2017 PAPPANETTI - suntuubi.com