Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

RYSSÄN NÄKÖINEN MIES.

_______________________________________________________________________________

 

Kylän raitilla pörisee mopo vaivalloisesti eteenpäin. Tarakalla keikkuu puoli mottia seka halkoja. Kuskin pukilla kyyristeleee rotevanoloinen, päättäväisen näköinen mies. Hänellä on vanha lentäjän lakki päässä ja risainen sarkapusakka päällä. Selässä olevasta repusta pilkistää esiin kirvesvarsi ja pokasahan puiset pääpuut.

 

Hän on roteva, vaikka ei kovin pitkä. Itsepäisesti pullistuva otsa, jonka alla syvällä olevat silmät hallitsevat pyöreää päätä, joka liittyy hartioihin ilman kaulaa. Mikäli hän katsoo sivulle on hänen käännettävä koko ylävartaloaan. Tane on hänen nimensä, vaikka hänet tunnetaan kansan suussa ryssän näköisenä miehenä.

 

Tane oli päässyt armeijan jälkeen suoraan kanta-aliupseeriksi, ensin kesätöihin ja myöhemmin käydyn koulun jälkeen vakituiseksi kantapeikoksi. Vuosien varrella ylennykset napsahtivat ajallaan, kunnes hän oli tavallaan uransa huipulla. Eikä hänellä ollut enää ylenemisen mahdollisuuksia.

 

Koska ura oli lakipisteessään, enää ei ollut syytä pingottaa, eikä tulevaisuus näyttänyt antavan mitään uusia haasteita, joten hän tavallaan turhautui. Tanesta tuli ilkeä ja tulinen kouluttaja. Hän sai myöhemmin pysyvän koulutuskiellon.

 

Samoihin aikoihin hän alkoi harrastaa vapaa aikoinaan suurien asioiden pohtimista, mikäli sattui selvinpäin olemaan. Kerran hän luki, miten ainoana ihmisen tekemänä rakennelmana ainoastaan Kiinan muuri näkyi kuuhun saakka. Asia jäi vaivaamaan Tanen mieltä todenteolla. Noihin aikoihin hän alkoi suunnitella jotakin salaperäistä, josta hän ei hiiskunut halaistua sanaa kenellekkään.

 

Eläkepäivät koittivat Tanelle parhaassa iässä, kuten kaikille muillekkin armeijassa palvelleille. Koti varuskunnan asuntoalueella sai nyt jäädä. Hän osti pienen mökin keskeltä erämaata. Mökin ympärillä oli vähäinen puusto ja peltoa oli kasvimaan verran, joten talous ei ollut kovinkaan omavarainen.

 

Tulipuut piti hankkia pitkin metsiä olevista maapuista ja tuulen kaadoista. Antoipa joku ystävällinen isäntä Tanen karsia hankintakaupasta jääneet latvukset tulipuiksi. Tältä matkalta hän oli nyt tulossa. Kuten tunnettua oli, Tane pohti vapaa-aikoinaan suuria ajatuksia. Hän oli päättänyt, hänen luomus tulisi vielä kerran näkymään yöllisellä maailmankartalla, joka olisi kuvattu avaruudesta käsin.

 

Ensimmäisenä erämaassa viettämänsä talven hän kierteli metsiä, katseli linjoja ja soita, jotka olisivat riittävän suuria ja kaukana kaikista valon lähteistä. Hän tilasi kyläkaupalta tynnyrillisen naftaa ja osti kirkonkylän ale marketista sata kolmen litran kattilaa. Rakennustarvike liikkeestä hän osti pari paalia karhuvillaa. Jokohan nuo riittäisi, pohti Tane mietteliäs ilme päättäväsillä kasvoillaan.

 

Seuraavana talvena hän rakenteli kunnon maljatulia vuorivillasta ja naftasta. Hän ympäröi kattiloilla lammen, joka oli suuren suon keskellä. Tekipä hän vielä sakaroita, jotka ulottuivat kauas suolle. Selkeänä yönä hän sytytti tulet. Valon määrä oli silmin katsottuna huikea. Vaan näkyyköhän tämä avaruuteen asti. Kuuhun tämä ei vielä näkyisi, pohti hän virne naamallaan.

 

Roihut paloivat monena tähtikirkkaana yönö sen talven aikana.Taivaalla vaelsivat sateliitit milloin pohjoiseen, milloin etelään. Lensipä niitä itä-länsi suunnassakin, joskus nopeammin joskus taas hitaammin.

 

Olisikohan tuosta saaneet kuvan otetuksi, se piti tarkastaa. Tane tilasi karttakeskukselta yökuvat niiltä öiltä ja sen pitäjän alueelta, jossa oli tulia öisin polttanut. Pettymys oli karvas, sillä erämaasta ei tuikahtanut ensimmäistäkään tulta, vaikka karttaa olisi suurennuslasilla kuinka tarkkaan tutkinut.

 

Sateliitti karttoja oli tuvan seinällä, kuin missäkin esikunnassa konsanaan ja Tane touhusi niitten keskellä, kuin mikäkin sotapäällikkö. Periksi en kyllä anna, ennen kuin minun luomus näkyy avaruuteen.

 

Seuraavaksi talveksi hän teetti öljytynnyreitten puolikkaista altaita, jotka hän täytti polttonesteellä ja kuivilla haloilla. Rakennelmaa hän suurensi siten, että lammen ympäriltä johti satojen metrien pituiset sakarat kohti metsää. Lammelle hän rakensi useita sisäkkäisiä tuliympyröitä.

 

Eiköhän se nyt ala avaruuteen näkyä, tuumi hän. Kartat tulivat taas aikanaan, mutta selkosesta ei näkynyt minkään näköistä tulen tuikahdusta. No johan on perkele, tuumi Tane pettyneenä, tässä projektissa alkaa rahat loppua, kuunes hän keksi mielestään hyvän idean.

 

Kesällä Tane pisti tukihakemuksen EU:hun korven valaistusprojektia varten. Hakemusta hän perusteli syrjäseudun elävöittämisellä työllisyys näkökohdilla. Tarjosihan tämä projekti Tanen kaavailujen mukaan peräti viisi työpaikkaa. Projektille hän antoi nimeksi Erämaan valot, johon EU myönsi rahat sen kummemmin mukisematta.

 

Seuraavaan talveen alettiin valmistautua viiden velton sekatyömiehen ja Tanen itsensä voimin. Valaisuun tehtiin painopisteen muutos. Nyt tuotettaisiin valo sähkön voimalla. Ensitöikseen ostettiin viisi argrekaattia ja parikymmentä tehokasta valaisinta. Polttoaine käytettiin nyt sähkön tuottamiseen, eikä poltettu savuna ilmaan, kuten aikaisempina talvina.

 

Kirkkaana talviyönä käynnistettiin koneet. Erämaa valkeni kymmenien valonheittäjien voimasta, kuin kesäpäivänä konsanaan.Valoja suunnattiin laajalle suolle ja sen keskellä olevaan lampeen. Valoja suunnattiin vaarojen kupeisiin ja korkeimpiin puihin.

 

Näky oli kerrassaan mahtava ja mieltä lumoava. Jopa laajan erämaapitäjän kirkonkylässä tehtiin havaintoja itä-selkosessa loimottavasta valosta. Myös Venäjän puolella pantiin merkille tämä eriskummallinen valoilmiö. Monena yönä kävi ruskisoldad Suhoilla tarkastamassa valon alkuperää. Erämaan täytti silloin mahtava hävittäjien jymy. Eiköhän tämä näy jo avaruuteen asti, tuumi Tane rintaansa pullistellen.

 

Keväämmällä tilattiin kartat, kuten ennenkin. Varmuuden vuoksi tilattiin koko maailmaa kuvaava yökartta. Euroopan kartassa näkyi valossa kylpevä selkonen. Tane oli haltioissaan. Näistä minä lähetän dokumentit kiitoksiksi EU:n päättäjille, etteivät ne rahat hukkaan menneet.

 

Eu:ssa kalkkunakorppikotkan oloiset päättäjät tutkivat karttoja. -Eikö maailmassa ollut valopisteitä ennestää ja ilman tuella tehtyjä valoja. -Vastuuseen tuen myöntäjä, vaativat virkamiehet. Niin joutuivat eroamaan sosiaalirahaston johtaja ja kansliapäällikkö. Saipa vielä Tane suomalaisten maanviljelijöiden vihat niskaansa, koska Tanen tuki vähennettiin suoraan maanviljelijöille tulevasta tuesta.

 

Nyt Tane keräilee polttopuita moponsa kanssa ilman isäntien hyvänsuovaa tulipuu avustusta. Mökissään hän elelee miten milloinkin taitaa, kyläläisten ja EU:n ainiaaksi hylkäämänä.

 

Copyright  PP 2013

Pappanetti -menossa mukana jo vuodesta 2003!
©2017 PAPPANETTI - suntuubi.com